Mennään suomalaiseen saunaan

Löylyihin pääsee myös leirintäalueilla, muun muassa kesän Pohjoismaisilla karavaanipäivillä Kuopiossa.
Etusivu » Pohjoismaiset karavaanipäivät 2021 » Alueinfo » Mennään suomalaiseen saunaan

Mennään suomalaiseen saunaan

Teksti: Antti Henttonen. Kuva ylhäällä: Harri Tarvainen, Visit Finland.

Suomalaisilla on vuosituhantiset perinteet saunomisessa. Osoituksena siitä suomalainen saunakulttuuri on hyväksytty Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Löylyihin pääsee myös leirintäalueilla, muun muassa kesän Pohjoismaisilla karavaanipäivillä Kuopiossa.

Suomessa on heitetty löylyä kivikaudesta lähtien. Saunominen aloitetaan jo pienestä pitäen. Tutkimuksen mukaan saunaan totuttautuminen aloitetaan nykyisin Suomessa keskimäärin 4,5 kuukauden ikäisenä. Saunan lämmin, rauhallinen ilmapiiri rauhoittaa ja tuo mukavan olon tunteen. Hyvää oloa aiheuttavan endorfiinihormonin tuotanto kasvaa saunoessa.

Myös Guinnessin Ennätysten kirjaan on saunomalla päästy. Vuonna 2009 Suomen merisotakoulun 180 henkilön saunassa oli yhtä aikaa saunomassa kansalaisia peräti 101:sta eri maasta. Ja maailman suurin savusauna löytyy Keski-Suomesta Laukaalta. Tuohon Tupaswillan saunaan mahtuu 150 saunojaa.

Kuva: Harri Tarvainen, Visit Finland

Saunomisen suosio vain kasvaa

Tällä hetkellä Suomessa on virallisesti noin kaksi miljoonaa saunaa. Jos mukaan lasketaan erikoissaunat, kuten mökkisaunat, matkailuautoihin rakennetut sekä perässä vedettävät saunat ja kelluvat saunalautat, Suomen Saunaseuran mukaan luku on vähintään 3,2 miljoonaa.

Yleiset kaupunkisaunat ovat vähentyneet, mutta tilalle on tullut moninkertainen määrä erilaisia kylpylöitä sauna- ja allasosastoineen. Esimerkiksi Helsingin alueella on listattu Sauna.com-sivuston mukaan parikymmentä saunomispaikkaa. Jotakuinkin jokaisesta kaupungista tai suuremmasta kuntakeskuksesta löytyy uimahalli tai viihdeuimala.

Kesän Pohjoismaisilla karavaanipäivillä Kuopion Rauhalahdessa saunoa hintaan sisältyy aamusauna. Saunaa voi myös vuokrata. Rauhalahden Jätkänkämpässä taas on yksi maailman suurimmista savusaunoista.

Myös uudessa Matkailukeskus Kuopion Saanassa on tuhannen neliön saunamaailma, joka tarjoaa unohtumattoman elämyksen niin kotimaisille kuin ulkomaisille vieraille.

Saunasta leirintäalue tunnetaan

Lähes kaikilta leirintäalueilta alueilta löytyy sauna tai useampia. SF-Caravanin jäsenyhdistysten alueilla saunominen sisältyy yleensä majoituksen hintaan niin sanotuilla yleisillä vuoroilla. Yleinen sauna lämmitetään useana iltana viikossa, ja joillain leirintäalueilla majoitushintaan kuluu aamusauna, jolloin illat on varattu tilausvuoroille.

Suomalainen karavaanari saunoo ahkerasti. Moni valitseekin yöpymispaikkansa alueen saunan perusteella. Useimmat saunovat ja uivat joka ilta, jos se vain on mahdollista.

SF-Caravan tekemän tutkimuksen mukaan suurimmalla osalla jäsenistä jääkin matkailuauton tai -vaunun suihku kotimaan reissulla lähes kokonaan käyttämättä. Hieman enemmän suihkua tulee käytettyä matkaparkeissa tai leirintäalueiden ulkopuolella yöpyessä, jos siis saunaa ei ole.

Sauna. Kuva: cottonbro/Pexels

Suuremmilla alueilla useita saunoja

Jos leirintäalueella on yksi löylytila, naisille ja miehille järjestetään oma vuoronsa. Suuremmilla alueilla saunoja on toki useampia, jolloin miehet ja naiset pääsevät saunomaan samaan aikaan omiin tiloihinsa.

Leirintäalueilta löytyy erikseen myös tilaussaunoja, joihin voi varata vuoroja.

Lapsille ja nuorillekin voi olla oma rakennuksensa. Erikoista herkkua on harvemmin lämmitettävä savusauna tai vaikka esimerkiksi teltta- tai vaunusaunat.

Tavallisten saunavuorojen lisäksi saatetaan järjestää yhteisiä saunavuoroja, joita kutsutaan uikkarisaunoiksi. Tuolloin koko perhe pääsee yhtaikaa nauttimaan löylyn lämmöstä. Uikkarisauna onkin lähes ainoa suomalainen sauna, jossa käytetään uimapukua. Muuten saunotaan nakuna.

Kiuas on saunan sydän

Saunan tärkein varuste on hyvä kiuas. Noin 1500 vuoden ajan niin sanottu kantasauna Suomessa oli savusauna. Savusaunan kiukaana on iso kasa kiviä, jota lämmitetään useita tunteja. Savu tulee sisälle löylyhuoneeseen ja poistuu räppänästä. Tulien sammuttua savut tuuletetaan. Suuri kiuas antaa lämpöä pitkään, vielä seuraavanakin aamuna.

Savupiippu alkoi yleistyä saunoissa 1600-luvulla. Tämän päivän saunassa kiuas on yleisimmin jatkuvalämmitteinen, koska löylyä pitää piisata useammaksikin tunniksi.

Kiuas lämmitetään puilla tai sähköllä. Puulämmitteistä pidetään perinteisenä ja miellyttävimpänä, mutta se vaatii tietysti jonkun huolehtimaan tulista. Siksi isommilla alueilla käytetäänkin usein sähkökiuasta – tai joskus polttoöljyllä lämpiävää.

Kiukaan tulee olla riittävän suuri ja kiviä on oltava tarpeeksi jotta löyly ei lopu kesken. Tärkeää on huolehtia myös kunnollisesta ilmanvaihdosta. Puulämmitteinen kiuas tarvitsee palaakseen ilmaa, joka on parempi ottaa jostain alhaalta, läheltä kiuasta. Poistoilmaventtiili asennetaan ylös, esimerkiksi tuloilmaventtiiliä vastapäätä.

Kuva: Harri Tarvainen, Visit Finland

Lisää löylyä

Löylyhuoneen ihannelämpötila on maku- ja tottumusasia, mutta enemmistö viihtyy noin 80 asteen lämpötilassa. Liian kuumaksi paahdetussa saunassa ilma on epämiellyttävän kuivaa. Löylyä pitää muistaa heittää aina koko seurueen mieltymysten mukaan.

Suomalaisessa saunassa heitetäänkin aina löylyä. Löylyvettä varten on ämpäri tai ”kiulu” ja veden heittoa varten kauha.

Kylmä vesi höyrystyy kiukaalla hieman hitaammin ja vie enemmän kiukaan lämpöenergiaa. Kylmä vesi myös rapauttaa kiuaskiviä nopeammin. Jos perhe saunoo kerran kaksi viikossa, ei tällä ole juurikaan merkitystä. Esimerkiksi caravan-alueella, jossa saunojia on paljon ja saunotaan pitkään ja ehkä joka ilta, kannattaa käyttää lämmintä vettä. Turvallisuussyistä veden tulee olla alle 60-asteista.

Kun vettä heitetään kiukaalle, lämpötila ei kovinkaan paljoa muutu. Mutta kiukaalla höyrystynyt vesi saa ilman virtaamaan ja kostea höyry tuntuu iholla kuumemmalta. Kostea ilma on kuitenkin kuivaa miellyttävämpää ja helpompaa hengittää. Höyry nopeuttaa myös ihon pinnan hikoilemista.

Saunan suosio säilyy

Tämän vuosituhannen alun saunomisessa on ollut nopeaa kehitystä tekniikan puolella. Saunan tilat ovat kasvaneet saunaosastoksi, jossa saattaa olla puukiukaan lisäksi sähköinen älykiuas. Suihkujen lisäksi löytyy poreamme tai usein terassille sijoitettu kylpytynnyri, jota voidaan lämmittää syyskylmällä ja talvellakin.

Parhaimmillaan suomalainen sauna on kuitenkin edelleen silloin, kun se on veden äärellä. Mikä olisikaan parempi tapa nauttia suomalaisesta kesäillasta kuin sauna järven rannalla, mieluummin auringonlaskun puolella. Otetaan kunnon löylyt ja pulahdetaan sopivan veteen vilvoittelemaan. Uinnin päälle istuskellaan terassilla mukavassa seurassa ja ”väitellään”, mikä on paras vetoauto tai vaunu.